FID-mittaukset tukevat kaasunkeräyksen kehittämistä Topinpuistossa
1.10.2026
Vaikka orgaanista jätettä ei Suomessa enää loppusijoiteta kaatopaikoille, syntyy vanhoissa jätetäytöissä edelleen metaania. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Topinojan jätekeskuksessa toteutetut FID-mittaukset auttavat paikantamaan kaatopaikkakaasun päästölähteitä ja kohdentamaan korjaustoimia, joilla voidaan vähentää päästöjä ilmakehään sekä tehostaa kaasun talteenottoa.
LSJH:n Topinojan jätekeskuksessa syntyvää kaatopaikkakaasua hyödyntää Topinpuistossa toimiva Gasum Oyj. Yhteistyö mahdollistaa kaatopaikkakaasun tehokkaan hyödyntämisen sen syntypaikan lähellä. Metaanin määrän vähentyessä kaasun talteenoton tehostaminen ja kaasun määrän seuranta kuitenkin korostuvat entisestään.
LSJH on mukana kaatopaikkakaasun käsittelyä ja jatkojalostusta edistävässä KAJASTUS-hankkeessa, jossa pyritään löytämään tehokkaampia keinoja kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen ja kaatopaikkakaasuista aiheutuvien ilmastopäästöjen vähentämiseen. Osana hanketta Topinojan kaatopaikalla toteutettiin päästömittauksia, joiden tavoitteena oli paikantaa vuotokohtia ja saada tietoa muodostuvan metaanin määrästä.
Mittaustulokset auttavat kohdentamaan toimenpiteitä
Päästömittaukset toteutettiin FID (Flame Ionization Detector) -menetelmällä ja mittauksia oli suorittamassa Doranova Oy yhteistyössä Detes Umwelttechnic GmbH:n kanssa. Mittauksissa käytetty kannettava FID-ilmaisin pystyy kertomaan vapautuvan kaasun määrän tarkasti miljoonasosan tarkkuudella.
Pisteissä, joissa havaittiin kohonneita metaanipäästöjä, mitattiin lisäksi tarkemmin kaatopaikkakaasun pääkomponentit eli metaani, hiilidioksidi, happi ja rikkivety.
– Kaikki mittapisteet yhdistetään kartalle GPS-paikannuksella, mikä mahdollistaa mittausten tarkan tiheyden ja vertailun aiempien vuosien päästöpisteiden seuraamisen. Sijaintitiedoilla voidaan myös tarkasti kohdentaa korjaustoimenpiteitä kaasun imujärjestelmään ja sulkeviin pintarakenteisiin. Paikantamalla kaatopaikkakaasun vapautumisalueet saadaan kattava kuva, miten toimenpiteet kaatopaikalla ehkäisevät päästöjä, kertoo Tarmo Ylivinkka Doranova Oy:stä.
– Pääkomponentit taas kertovat vapautuvan kaasun määrästä ja ympäristövaikutuksista, mutta toisaalta myös mahdollisuuksista hyödyntää kaasua energian tuotannossa. Säännöllinen mittaus parantaa näiden arvioiden muodostamista ja siksi monia kaatopaikkoja mitataan ainakin kerran vuodessa, Ylivinkka täydentää.
Topinojan jätekeskuksessa rakennetaan tällä hetkellä lisää tiivistä pintarakennetta ja kaasunkeräysrakenteita.
Tarmo Ylivinkka Doranova Oy:stä mittaustyössä.
