17.8.2026
Turun Maisemointi Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmi on rakentanut uransa koneiden ohjaamosta kiertotalouden ytimeen. Topinojan multakentällä syntyy kasvualustoja paikallisesta humuksesta.

Kuva: Päivi Kukkonen
Kun Marko Salmi puhuu urastaan, yksi asia nousee esiin ylitse muiden: käytännön tekeminen. Tie nykyiseen työhön alkoi jo lapsuudessa maatilalla, jossa koneet ja urakointi olivat osa arkea.
Vaikka Salmi opiskeli kaupallista alaa, hänen urapolkunsa muotoutui käytännön työn kautta. Ensimmäiset työtehtävät löytyivät vanhempien yrityksestä kuljettajana ja koneenkuljettajana.
– Olen maatalon poika ja koneiden kanssa on tullut touhuttua käytännössä koko ikäni. Siitä tämä ala tuli tutuksi, Salmi kertoo.
1990-luvulla Salmi päätyi Topinojalle, kun alueelle rakennettiin kompostointilaitos käsittelemään kaupungin vesilaitoksenlietteitä. Hän työskenteli ensin aliurakoitsijana ja myöhemmin eri toimijoiden palveluksessa, kunnes perusti oman yrityksensä 2000-luvun alussa.
Aluksi toiminta keskittyi koneurakointiin, mutta vähitellen mukaan tuli kasvualustojen valmistus.
– Pikkuhiljaa aloitettiin mullantuotantoa, ja siitä se sitten lähti kasvamaan, Salmi summaa.
Tänä päivänä Turun Maisemointi Oy valmistaa kasvualustoja lähes kaikkeen viherrakentamiseen. Salmelle työ ei kuitenkaan ole pelkkää mullan valmistamista. Kyse on ennen kaikkea ravinteiden kierrosta.
– Haluan tehdä kasvualustoja kierrätysravinteista, koska ravinteet kuuluvat takaisin kiertoon. Ei ole järkeä käyttää neitseellisiä luonnonvaroja, jos olemassa olevat ravinteet voidaan hyödyntää uudelleen, Salmi kertoo.
Käytännössä kiertotalous toteutuu yhteistyössä Gasumin kanssa. Biokaasulaitoksessa käsitellyistä materiaaleista syntyy humusmassaa, jota Turun Maisemointi jatkojalostaa kasvualustoiksi.
Topinojan alueella yhteistyö eri toimijoiden välillä muodostaa Salmen mukaan esimerkin siitä, miten kiertotalous parhaimmillaan toimii.
– Lounais-Suomen Jätehuollosta saamme vihermassoja, Gasum käsittelee biojätteitä ja lietteitä ja me jatkojalostamme materiaalit uusiksi tuotteiksi. Tässä yhteistyössä on paljon voimaa. Yhdessä saadaan aikaan enemmän kuin yksin, Salmi vakuuttaa.
Vaikka Salmi toimii yrityksensä toimitusjohtajana, hän viihtyy edelleen kentällä koneiden parissa. Työpäivien sisältö vaihtelee vuodenaikojen mukaan: kesällä tuotanto käy täysillä, talvella keskitytään kompostointiin ja kuljetuksiin.
– Paras työpäivä on sellainen, että saa tehdä oikeita töitä, ajaa koneita, lastata autoja ja tavata asiakkaita, Salmi kuvailee.
Yrityksen kasvualustoja on käytetty lukuisissa Turun seudun merkittävissä hankkeissa. Mukana on oltu esimerkiksi tie-, rata- ja satamarakentamisessa sekä uusien asuinalueiden toteuttamisessa.
Juuri työn konkreettisuus tekee siitä palkitsevaa.
– On hienoa ajaa kaupungilla ja nähdä työmaita, joihin olemme toimittaneet kasvualustoja. Näkee, että oma työ jättää jäljen ympäristöön, Salmi kertoo tyytyväisenä.

Pitkä yrittäjäura on opettanut, että vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Salmen mukaan juuri se on yrittäjyyden paras ja samalla haastavin puoli.
– Syy onnistumiseen ja epäonnistumiseen löytyy aina peilistä. Jos jokin menee hyvin, siitä voi olla ylpeä. Jos jokin menee pieleen, ei voi syyttää ketään muuta, Salmi kertoo.
Rakentamisen hiljentyminen ja kustannusten nousu ovat tuoneet omat haasteensa myös mullantuotantoon. Ala seuraa tarkasti talouden kehitystä, sillä rakentamisen määrä vaikuttaa suoraan kysyntään.
Epävarmuudesta huolimatta Salmi näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia.
Kasvualustojen valmistus on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Aiemmin yksi multa saattoi sopia lähes kaikkeen käyttöön, mutta nykyisin asiakkaat tarvitsevat tarkasti käyttökohteeseen suunniteltuja tuotteita.
Yksi uusimmista kehityssuunnista on biohiilen lisääminen kasvualustoihin.
– Biohiilen avulla voidaan tasapainottaa vesitaloutta ja ravinteita. Se on yksi niistä asioista, jotka tulevat varmasti lisääntymään tulevaisuudessa, Salmi kertoo.
Salmi uskoo myös maa-ainesten kierrätyksen kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.
– Hyvää maa-ainesta viedään edelleen maankaatopaikoille, vaikka sitä voitaisiin hyödyntää uudelleen. Näen, että maa-aineksen kierrättäminen tulee kyllä lisääntymään, Salmi ennustaa.
Myös yrityksen tavoitteet ovat selkeät: toimintaa halutaan kasvattaa ja kehittää edelleen.
– Tavoitteena on olla aidosti johtava kiertotaloustoimija tällä alueella, Salmi mainitsee.
Alan tulevaisuus rakentuu Salmen mukaan osaamisen, yhteistyön ja rohkeuden varaan. Hän uskoo, että teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, mutta perusasioiden merkitys säilyy.
– Tarvitaan osaavia koneenkuljettajia, tietoa kompostoinnista ja maalaisjärkeä. Ne ovat edelleen kovaa valuuttaa, Salmi kertoo.
Mitä Salmi tekisi jos hän ei olisi päätynyt perustamaan omaa yritystä?
– En osaa kyllä sanoa. Joskus olen miettinyt, että mitä jos olisin lähtenyt kaupalliselle alalle ja mennyt vaikka pankkiin töihin ja tehnyt kahdeksasta neljään päivätyötä. Mutta en tiedä olisiko minusta siihen hommaan. Vapaus ja vastuu on parasta tässä työssä ja pitävät minut näissä hommissa, Salmi vakuuttaa.
Puheenvuoro
10.8.2026
Ekopartnerit Turku oy:n tuotantopäällikkö Asko Matin ei alun perin suunnitellut uraa jätehuollon parissa. Sattumalta alkanut työ johti kuitenkin vastuulliseen rooliin...
Puheenvuoro
3.8.2026
Kun Turun Topinojalle alkoi nousta biokaasulaitos, Ossi Lehtonen päätti tarttua tilaisuuteen. Lähes 20 vuotta myöhemmin hän johtaa samaa laitosta, biojätteet ja...
Tapahtuma
13.7.2026
Tervetuloa syksyn Topinpuisto-päivään! Perjantaina 18.9.2026 klo 8.30–11.15 | Vierailukeskus Joki, Cave-teatteri (Lemminkäisenkatu 12b, Turku) Topinpuisto-päivässä sukelletaan tuttuun tapaan ajankohtaisten kiertotalousteemojen...