Sattumasta suunta – Ossi Lehtosen ura kasvoi biokaasulaitoksen mukana
3.8.2026
Kun Turun Topinojalle alkoi nousta biokaasulaitos, Ossi Lehtonen päätti tarttua tilaisuuteen. Lähes 20 vuotta myöhemmin hän johtaa samaa laitosta, biojätteet ja lietteet jalostetaan uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätysravinteiksi. Työ yhdistää tekniikan, johtamisen ja jatkuvan ongelmanratkaisun tavalla, joka pitää mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen.
Kuva: Päivi Kukkonen
Kun Topinojalle alkoi vuonna 2008 nousta biokaasulaitos, Ossi Lehtonen kiinnitti siihen huomiota käytännöllisestä syystä; paikka oli hänen asuinpaikkansa lähellä. Samalla hän kuuli, että laitokseen etsitään työntekijöitä.
– Tiesin asennushommista sen verran, että ajattelin, että osaamistani voisi hyödyntää siellä, Lehtonen muistelee.
Hän haki laitosoperaattorin paikkaa ja sai sen. Työt alkoivat loppuvuonna 2008, kun laitos oli vielä rakenteilla. Varsinainen toiminta käynnistyi tammikuussa 2009. Alkuun työnkuva oli käytännönläheinen, mutta varhaisessa vaiheessa Lehtonen huomasi, että ala tuntuu omalta. Nyt Lehtonen toimii saman laitoksen laitospäällikkönä ja viihtyy työssään erinomaisesti.
– En lähtenyt tietoisesti rakentamaan uraa energia-alalla, mutta työ vei mukanaan. Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja olen opiskellut ammattikoulussa asentajaksi. Tässä työssä yhdistyy tekninen osaaminen, ongelmanratkaisu ja toimistotyö, Lehtonen summaa.
Lehtosella on takanaan yli kymmenen vuotta laitospäällikkönä ja lähes kaksi vuosikymmentä samassa toimintaympäristössä. Tänä aikana sekä organisaatio että toimiala ovat muuttuneet paljon. Laitos toimi Biovakka Oy:n biokaasulaitoksena, kunnes Gasum osti toiminnan vuonna 2016.
Kasvua ja kehitystä biokaasun ympärillä
Lehtosen mukaan muutos on ollut jatkuvaa. Alkuvaiheessa laitoksella käsiteltiin pääasiassa Turun seudun lietteitä, mutta nykyisin toiminta on laajentunut huomattavasti.
– Laitos on aivan eri kuin silloin alussa. Investointeja on tehty, kapasiteetti on kasvanut ja toimintaa on kehitetty koko ajan, Lehtonen selittää.
Laitoksella kiertotalous näkyy konkreettisesti. Jätevedenpuhdistamoilta ja elintarviketeollisuudesta tulevat sivuvirrat eivät päädy hukkaan, vaan ne jalostetaan biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi. Tänä päivänä laitoksella tuotetaan muun muassa biokaasua, nesteytettyä biokaasua, sähköä, kaukolämpöä sekä kierrätysravinteita. Vuonna 2020 toimintaa laajennettiin edelleen biojätteen vastaanottoon.
– Biokaasua hyödynnettiin aiemmin lähinnä sähköksi ja lämmöksi, mutta nyt sitä jalostetaan ja käytetään esimerkiksi liikenteessä. Käyttökohteet ovat lisääntyneet paljon, Lehtonen kertoo.
Vaihteleva työ vaatii kokonaisuuksien hallintaa
Laitospäällikön arjessa ei ole tyypillistä työpäivää. Lehtosen vastuulla on kuuden hengen tiimi sekä laaja verkosto ulkopuolisia toimijoita, kuten kunnossapidon, logistiikan ja sähköalan ammattilaisia. Työ jakautuu käytännössä kahteen osaan: operatiiviseen johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin.
– Päätyö on turvata laitoksen toimintavarmuus. Se tarkoittaa huoltojen suunnittelua, hankintoja, aikataulutusta ja riskienhallintaa, Lehtonen kuvailee.
Lisäksi työhön kuuluu raportointia, laskutusta ja viranomaisyhteistyötä. Noin puolet ajasta kuluu toimistolla, mutta käytännön tilanteet voivat muuttaa päivän suunnan nopeasti.
– Aamulla voi olla kriittinen moottori rikki ja sitten menee koko päivän suunnitelmat uusiksi. Pitää osata priorisoida, Lehtonen kertoo.
Erityisesti ennakointi ja varaosien hallinta korostuvat. Laitoksella pyritään siihen, että häiriöt eivät keskeytä koko toimintaa ja niin käy erittäin harvoin. Toiminnassa otetaan huomioon myös resurssiviisaus. Käyttökelpoisia komponentteja korjataan ja huolletaan uuden hankkimisen sijaan.
– Jos esimerkiksi kaksi pumppua hajoaa, meillä on varalla kaksi varaosapumppua, joilla korvataan rikki menneet. Rikkinäiset huolletaan ja huollon jälkeen ne jäävät varaosiksi, Lehtonen selittää.
Ongelmanratkaisua ja onnistumisen hetkiä
Lehtonen kertoo pitävänsä työn vaihtelevuudesta ja siitä, että saa ratkaista ongelmia.
– Tässä työssä ei tule koskaan valmista. Se tekee tästä mielenkiintoista, Lehtonen kertoo.
Hyvä työpäivä syntyy usein onnistuneesta haasteen ratkaisusta. Vaikka arki tuo mukanaan kiirettä ja aikataulupainetta, suurempia käyttökatkoja esiintyy harvoin. Toiminnan ennakointi ja suunnittelu kantavat pitkälle.
Uuden oppiminen on myös keskeistä alalla. Tämän vuoksi Lehtonen on opiskellut liiketoiminnan tradenomiksi.
– Ajattelin, että olisi hyvä olla osaamista myös liiketoiminnan kehittämisestä, joten opiskelin tradenomiksi työn ohella, Lehtonen kertoo.
Myös työnantaja tukee osaamisen kehittämistä. Gasumilla panostetaan säännölliseen koulutukseen, joka kattaa muun muassa työturvallisuuden, ensiavun ja biotekniikan.
Energia-ala murroksessa
Lehtonen seuraa läheltä energia-alan kehitystä, joka on nyt voimakkaassa murroksessa. Kiertotalous ei ole vain ympäristöteko vaan keskeinen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Biokaasulaitoksissa yhdistyvät jätteiden hyödyntäminen, uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys tavalla, joka tukee energiaomavaraisuutta ja vähähiilistä yhteiskuntaa.
Erityisesti viime vuosien geopoliittiset muutokset ovat korostaneet energiaomavaraisuuden tärkeyttä. Lehtonen uskoo kotimaisen biokaasun kysynnän kasvavan myös tulevaisuudessa. Varsinkin nesteytetty biokaasu nähdään potentiaalisena ratkaisuna raskaan liikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin.
– Raskaan liikenteen sähköistämiseen liittyy vielä haasteita, mutta kaasutankkausten verkosto on jo nyt laaja ja kehittyy edelleen, Lehtonen selittää
Myös uusien raaka-aineiden hyödyntäminen kiinnostaa.
– Tulevaisuudessa varmasti löydetään lisää jakeita, joista biokaasua voidaan tehdä, Lehtonen vakuuttaa.
Paikka, jossa viihtyy
Pitkä ura samassa työpaikassa ei ole Lehtoselle itsestäänselvyys, vaan seurausta työn mielekkyydestä.
– Moni on kysynyt, että oletko viihtynyt. Kyllä olen. Työ on muuttunut koko ajan, eikä se ole enää sama kuin alussa. Näen itseni tekemässä tätä samaa työtä kymmenen vuoden päästä, Lehtonen kertoo tyytyväisenä.
Kysyttäessä, mitä hän tekisi työkseen, jos ei olisi Gasumilla tuotantopäällikkönä, Lehtonen ei osaa vastata.
– Tämä työ on minulle sopiva, että en tiedä mitä tekisin jos en tätä. Tässä työssä saa kehittää koko ajan, itseään ja tuotantolaitosta, Lehtonen toteaa.
