Yhden tutkimuksen tarina

7.6.2019 | Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

200 Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyritystä osallistui helmikuussa 2019 tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten kiertotalous on osa yritysten liiketoimintaa, brändiä ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkimuksen tilasi Varsinais-Suomen ELY-keskus osana Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa-hanketta. Erityisasiantuntija Olli Hakala kertoo, kuinka tutkimusta rakennettiin.

Asia oli täysin uusi, tilanne kihelmöi vatsaa. Olin tilaamassa tutkimuksen, joka sisältää 200 puhelinhaastattelua. Aihe oli tuttu ja omaa alaani mutta pääni täyttyi epävarmuuksista. Mitä jos kukaan ei vastaa? Mitä jos vastaukset ovat epäloogisia tai epämääräisiä? Onko tässä mitään järkeä?

Tutkimus oli aloitettava napakalla kiertotalouden määritelmällä

Vaikeinta oli kysymysten asettelu. Tunnetusti jo pelkät sanamuodot vaikuttavat tilastollisen tutkimuksen vastauksiin, mutta myös aihe on haastava. Kiertotalous on terminä käytännöllinen, kun käsitellään isoa ilmiötä, johon liittyy materiaalitehokkuutta, uudenlaisia liiketoimintamalleja sekä ravinteiden ja materiaalien kiertoa. Juuri samasta syystä kiertotalous jää helposti ylätason käsitteeksi, jonka ihmiset tulkitsevat kukin tavallaan. Oli aloitettava kattavalla mutta napakalla kiertotalouden määritelmällä.

“Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet suunnitellaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit pystytään käyttämään uudelleen – tuotetta huoltamalla, uudistamalla sekä lopulta purkamalla osiin ja osat uudelleen hyödyntämällä. Kiertotaloudessa tärkeää on materiaalien kierto: yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Arvoa ei luoda neitseellisiä raaka-aineita käyttämällä, vaan tuotteiden elinikää pidentämällä sekä siirtymällä omistamisesta käyttömaksuihin.”

Määritelmä oli kompromissi. Se jättää pois joitain tärkeitä asioita, mutta on toisaalta jo hieman pitkä puhelimessa esitettäväksi. Olen kuitenkin määritelmään tyytyväinen ja käytän sitä jatkossakin. Määritelmä tuo esiin kiertotalous-termin monikäyttöisyyden. Erityisen tärkeää on, että mukana ovat myös uudenlaiset liiketoimintamallit, kuten esimerkiksi autojen yhteiskäyttö tai toimistokalusteiden vuokraaminen eli siirtyminen omistamisesta käyttömaksuihin. Toki kiertotalous voidaan nähdä vaikkapa ravinteiden kierron kautta.

Oli selvää mitä haluamme tutkimuksella saavuttaa: tietoa yritysten tarpeista, kehittämiskohteista, nykytilanteesta ja pinnan alla olevasta potentiaalista

Meillä ELY-keskuksessa oli hyvin selvää mitä haluamme tutkimuksella saavuttaa: tietoa yritysten tarpeista, kehittämiskohteista, nykytilanteesta ja pinnan alla olevasta potentiaalista. Vaikeampi oli pukea asiat kysymyksiksi.

Yhdessä taloustutkimuksen kanssa päätettiin kysyä suurin osa kysymyksistä väittämien muodossa: “tunnen kiertotalouden mahdollisuudet yrityksemme liiketoiminnalle”, “toimimme jo nyt mahdollisimman raaka-ainetehokkaasti”, “voimme vähentää tuottamamme jätteen määrää” ja niin edelleen. Lisäksi kysyimme sivuvirtojen käytöstä, siis yrityksen jätteistä, joille jollain muulla toimijalla saattaisi olla käyttöä. Viimeisenä tuli meille tärkein kysymys: “missä asioissa yritykset kokevat tarvitsevansa apua”.

Sitten odotettiin. Ja jännitettiin.

Helmikuussa sain huokaista helpotuksesta. Pilotin tulokset osoittivat, että aihe kiinnosti. Jo pilotin perusteella oli nähtävissä, että saisimme vastauksia kysymyksiimme ja sitä kautta työkaluja omaan toimintaamme. 50 haastattelun otos oli myös tarpeeksi suuri, että tiesimme hyvin pitkälti miltä valmis tutkimus tulisi näyttämään.

Näin myös kävi. Lopullinen tutkimustulos toimitettiin maaliskuussa ja alustavat tulokset saivat lihaa luidensa ympärille. Oli selvää, että päätös tehdä tutkimus oli oikea ja vastaukset myös yllättivät iloisesti: niin sanotusti pakollisena mukaan lisätty verotus ei ollutkaan yritysten ykköstoive kiertotalouteen liittyen, vaan samoihin lukuihin kiri verkostoituminen. Tämä oli hyvä uutinen, sillä verotukseen pystyy vaikuttamaan Suomessa vain eduskunta.

Myös muut kärkitoiveet – henkilökohtainen neuvonta ja neuvontamateriaalit – ovat sellaisia, joihin pystymme vaikuttamaan ELY-keskuksessa ja sekä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten Topinpuiston kiertotalousverkoston, kanssa.

Yritysten kärkitoiveet olivat sellaisia, joihin pystymme vaikuttamaan ELY-keskuksessa ja sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa

Yllätyksiäkin tuli: Suomessa puhutaan osaajapulasta ja täällä lounaisrannikolla työvoimapulasta. Vaikka kiertotaloudessa kyseessä on usein uudenlainen liiketoiminta, niin silti osaamispula tai työntekijöiden saatavuus eivät olleen yritysten huolien kärjessä. Niukka enemmistö yrityksistä oli myös sitä mieltä, että ne eivät pysty enää vähentämään tuottamansa jätteen määrää. Tämä tulos on hieman yllättävä, sillä useimmilla toimialoilla materiaalitehokkuus jatkuvasti paranee. Onko tämä tulkittavissa niin, että yritykset ovat jo tehneet kaikkensa vai niin, etteivät ne havaitse uusia mahdollisuuksia?

Tutkimuksen läpikäynti jatkuu edelleen, sillä vastauksia voi yhdistellä lukemattomilla eri tavoin. Vastauksilla on väliä, sillä pieniä ja suuria yrityksiä tavoitetaan hyvin eri tavoin ja instrumentit niiden auttamiseen ovat erilaisia. Meidän pitää tuntea asiakkaamme ja tässä tapauksessa myös potentiaaliset asiakkaamme.

Tutkimuksen toteuttaminen oli positiivinen kokemus ja saimme paremmin vastinetta rahalle kuin vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, joihin kaikkiin liittyi yritysten suora tavoittaminen. Nyt saamamme tieto on yleistettävissä kaikkiin alueen teollisuusyrityksiin.

Voit lukea koko tutkimuksen täältä: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/tutkimus-pk-yritykset-tarvitset-tukea-kiertotalouteen-isoille-se-on-jo-osa-arkea-varsinais-suomi-satakunta-

Olli Hakala
olli.hakala@ely-keskus.fi
Erityisasiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskus

Oliko artikkeli kiinnostava? Jaa se somessa: facebook twitter linkedin