Keraamit kiertoon!
16.9.2022 | Maarit Järvinen, Turun ammattikorkeakoulu
Miten vanhoja pesualtaita tai WC-pyttyjä voidaan kierrättää? Entä voisivatko vanhat kaakelitkin kelvata vielä hyötykäyttöön? Paljon tällaista keramiikkajätettä kertyy esimerkiksi kerrostalojen linjasaneerausten yhteydessä. Ammattirakentajilta keraamimateriaalien systemaattista keräilyä ja kierrätystä ei ole vielä kehitetty kovin pitkälle. Myös Topinpuiston yrityksille tärkeään haasteeseen halutaan vastata seudulla toteutettavassa yhteishankkeessa.
KERPUR-hanke etsii ratkaisuja
KERPUR-hanke eli keraaminen purkujäte kiertotaloudessa –hanke on EAKR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on selvittää syntyvien saniteettiposliinien, laattojen sekä kaakeleiden määrää sekä etsiä näille mahdollisia kierrätystapoja.
Hanketta koordinoi Turku Science Park ja hankkeen toteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi sekä SYKE. Ekopartnerit osallistuu hankkeeseen toimittamalla tutkittavaa materiaalia ja Lounais-Suomen Jätehuolto ohjausryhmätyöskentelyn kautta.
Keraami terminä on laaja käsite. Se pitää sisällään niin lasin, tiilen kuin betonin, mutta koska jälkimmäisille kierrätystä on jo kehitetty, keskitytään KERPUR-hankkeessa saniteettikalusteisiin ja laatoituksiin.
Miten paljon keraamijätettä syntyy?
Syntyvän jätteen määrän arvioiminen on osoittautunut haastavaksi, koska materiaalien keräys ja kirjanpito on vaihtelevaa. Täyspurkukohteissa tuotteet menevät pääosin betonijätteen sekaan, koska keraamijätettä syntyy tyypillisesti alle 2 % betonijätemateriaalista ja jätteiden yhdistäminen on luvallista. Erilliskeräystä ei tyypillisesti tallaisissa kohteissa kannata tehdä, vaan keräys soveltuu paremmin saneerauskohteisiin.
Syntyviä keraamijätemääriä yritettiin selvittää myös rakennuslupien avulla, rakennusvalvontaviranomaisilta kysellen, mutta kuntien toimintatavat ja dokumentoinnit ovat hyvin erilaisia. Selkeää kuvaa siitä, milloin esim. dokumentoiduissa lupakohteissa kaikki keraamiset kalusteet oli vaihdettu, vai tehtiinkö pelkästään sukitus eikä pintoja ym. uusittu, ei ollut tiedossa. Määrien arviointi rakennusvalvonnan tietojen pohjalta perustui siis rakennuskohteiden tyyppien ja kokojen pohjalta tehtyihin hyvin karkeisiin laskentoihin.
Kalusteiden ja laattojen myyntiluvista saadaan jonkinlainen käsitys määristä, mutta näistäkään lukemista ei varmuudella tiedetä, menevätkö materiaalit uudis- vai korjauskohteisiin. Korjauskohteiden osalta täytyy lisäksi muistaa, että muovimattojen käyttö on ollut aikaisemmin hyvin yleistä ja purkumateriaali ei välttämättä ole ollut kaikilta osin laatoitusta tai kaakelia.
Turun ammattikorkeakoulussa arvioitiin, että keraamijätteiden määrät ovat merkittäviä: vuositasolla syntyy noin 6 000 tonnia saniteettiposliinijätettä ja noin 30 000 tonnia laatta- ja kaakelijätettä.
Muita haasteita: materiaalin keräys kokeisiin
Tarvitsimme purkumateriaalia mahdollisia laboratorio- ja kenttäkokeita varten.
Purettujen laattojen saanti osoittautui ensin hankalaksi, koska kaikki kyselemämme Turun linjasaneerauskohteet olivat 1970-luvun rakennuksissa, joiden laasteissa on käytetty asbestia. Asbestikohteet on purettava asbestipurkuna, eikä laattoja voida kierrättää. Purkukohteista löytyi keväällä 2022 yksi 1950-luvun kohde ilman asbestia, jonka laattoja haimme talteen.
Maahantuojilta ja urakoitsijoilta saimme myös ns. ylijäämälaattaa. Ylijäämälaatoilla tarkoitetaan erilaisia pikkueriä puhtaita laattoja, joita on jäänyt rakennushankkeista yli tai jotka ovat esimerkiksi vaurioituneet kuljetuksessa.
Saniteettiposliinin osalta materiaalin keräys oli onneksi helpompaa: EkoPartnerit toimittivat suoraan meidän laboratorioomme WC-pytyn ja lavuaarin.
Keraamijätteen käsittely hyödynnettäväksi
Materiaalin määrän lisäksi on ollut olennaista selvittää, miten materiaali saadaan käsiteltyä jatkokäyttöön hyödynnettäväksi. Helpointa olisi, jos materiaali olisi sellaisenaan valmis uudelleen käytettäväksi, koska käsittely lisää kuluja ja energiaa, mutta pääsääntöisesti ideoimamme kohteet vaativat kuitenkin ensin murskauksen ja seulonnan.
Laattojen murskausta on kokeiltu kertaalleen kenttämittakaavassa ja laboratorio-olosuhteissa. Pukkilalta saatujen puhtaiden ylijäämälaattojen osalta haasteeksi muodostui todennäköisesti muoto: Recikla oy:n tontin murskaimessa laatat menivät murskaimen läpi tukkien kuljetushihnan. Purkulaattojen murskaus voi olla tosin erilaista, koska laattojen pohjassa oleva laasti tms. tekee muodosta kulmikkaamman. Murskauksen testausta on vielä hyvä jatkaa.
Pesualtaan ja WC-pytyn murskasimme yhteistyötahon laboratorion pienmurskaimella ongelmitta. Saniteettiposliinien käsittelyssä täytyy muistaa, että vaikka murskaus on helppoa, on niissä yllättävänkin paljon pieniä metalli- ja muoviosia, jotka pitää ensin poistaa. Nyt poistimme ne käsin.
Myös tuotteiden likaisuus voi tuoda haasteita käsittelyvaiheessa. Pyttyjen erilliskeräystä ja osien purkua kokeiltiin syksyllä 2021 Forssassa ja siellä huomattiin, että yhden lavuaarin tai pytyn käsin puhdistamiseen ja osien erotteluun meni n. 15 minuuttia.
Mihin keraamia voisi käyttää?
Turun AMK:ssa järjestimme useamman ideointiriihen opiskelijoiden kanssa miettien mahdollisia käyttökohteita. Entuudestaan tiesimme, että posliinimurskaa käytetään esim. tulenkestävien muurauslaastien ja valumassojen valmistuksessa. Kirjallisuudesta löysimme, että sitä on testattu ulkomailla myös asfaltin ja betonin runkoaineena.
Suomessa kiviainesta on vielä hyvin saatavissa ja se on edullista. Keraamijätteen käyttö esim. betonin runkoaineena ei todennäköisesti ole taloudellisesti järkevää, varsinkin kun huomioidaan materiaalin lajittelu, murskaus ja seulonta. Aikaisempien tutkimusten mukaan posliinimurskalla voi kuitenkin hyvin korvata kiviainesta betonissa, eikä pintaan jää ikäviä teräviä partikkeleitakaan. Värisävystä tulee vaaleampi, mikä tuo saman hyödyn kuin asfaltissakin; betoni ei kuumene helteellä liikaa.
Testausta laboratoriossa ja kentällä
Kun tutkitaan kierrätysmateriaaleja, on olennaista selvittää korvaavan materiaalin tuomat hyödyt tai heikennykset teknisten ominaisuuksien kautta. Näitä ominaisuuksia olemme selvittäneet mm. IC-testerillä, lisäämällä posliinimurskaa pihakivimassaan. IC-tester on laite, joka on tarkoitettu maakosteiden betonituotteiden tiivistettävyyden testaamiseen. Maakosteita betonituotteita ovat esim. sellaiset jäykät massat, joita ei muuten laboratoriossa pystytä tiivistämään muottiin kuten ontelolaatat, pihakivet ja -laatat.
Kivilaattojen lisäksi jatkamme kokeita myös betonin osalta, sekoittaen betonin perinteisen kiviaineksen sijasta massaan purkulaattojen mursketta.
Tämän lisäksi opiskelijamme ovat rakentaneet erilaisia palolevyjä esim. kiukaiden taustalevyksi käyttäen sekä keraamimurskaa ja posliinimurskaa sekä mineraalivillan sahausjätettä kevennysaineena. Ensimmäiset palokokeet levyt ovat kestäneet hyvin.
Tarkoituksena on testata myös ylijäämälaattoja koekenttärakenteissa, joissa laattoja laitetaan murskattuna varastointikentän kantavaksi pohjarakenteeksi ja sekä seurata murskaamattomista laatoista rakennetun hulevesisuodattimen toimintaa.
Mitä seuraavaksi?
Tutkimukset ja ideointi jatkuvat. Kokeiluistamme ja erilaisista purku- ja murskaustavoista teemme myös hiilijalanjälkilaskelmia ja selvitämme keraamien kierrätyksen ympäristövaikutuksia.
Maarit Järvinen
Kirjoittaja on korjausrakentamisen koulutusvastaava Turun ammattikorkeakoulussa
