Pohjoismaista yhteistyötä tekstiilinkierrätyksessä

25.10.2016 | Sara Malve-Ahlroth, Turun ammattikorkeakoulu

Voisiko Telaketjun yhteistyöverkosto laajentua myös Suomen ulkopuolelle? Millaisia mahdollisuuksia nähdään Pohjoismaisissa verkostoissa? Näitä asioita pääsimme pohtimaan Nordregio Forum 2016 -tapahtumassa, jossa esittelimme visiota kansallisesta tekstiilinkierrätyksestä Suomessa ja sen ympärille luodusta yhteistyöstä. Nordregio Forum 2016 järjestettiin ensi kertaa Helsingissä 22.-23.11., jonne kerääntyi pari sataa pohjoismaista päättäjää, yritysmaailman edustajaa ja asiantuntijaa keskustelemaan vihreän kasvun mahdollisuuksista Pohjoismaissa. Tapahtuman profiilista kertoo se, että suurimmaksi osaksi tapahtuman avainpuhujat edustivat eri maiden Ministeriöitä. Telaketjua päästiin siis esittelemään arvovaltaiselle yleisölle.

Paikallisen tason ratkaisuista inspiraatiota kansalliselle ja kansainväliselle tasolle

Jukka Teräs Nordregiosta esitteli seminaarin alkupuolella onnistuneita askeleita pohjoismaiseen vihreään kasvuun. Hän korosti pohjoismaisen yhteistyön ja keskustelun sekä yhteisten termien määrittelyn tärkeyttä. ”Meidän on helpompi edistää vihreää kasvua, jos puhumme samoista asioista samoilla termeillä”, hän kertoi. Myös Telaketjua rakentaessa olemme törmänneet erilaisiin määritelmiin muun muassa poistotekstiili ja uusiokäyttö -termien kanssa. Telaketju -verkosto on ottanut asiakseen luoda yhtenäisen tekstiilikierrätyksen termistön, jota voisi pyrkiä tarvittaessa levittämään myös Suomen ulkopuolelle.

Tekstiilinkierrätys oli esillä monessa yhteydessä tapahtuman aikana. Esimerkiksi kaikille osallistujille jaetussa Green Growth in Nordic Regions julkaisun taskuversiossa Varsinais-Suomen Tekstiili 2.0 poistotekstiilipilotti oli nostettu yhtenä case-esimerkkinä kiertotaloudesta. Jukka Teräs rohkaisi alueellisten onnistumisten jakamiseen, sillä siten hyviä käytänteitä voidaan helpommin monistaa kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Iltapäivän ohjelma koostui rinnakkaisista seminaareista. Kiertotalous -seminaarissa kuulimme monta mielenkiintoista case-esimerkkiä Pohjoismaista. Myös Telaketju oli esillä, kun LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kertoi verkoston rakentamisesta ja jätelaitosten roolista siinä.

Puheenvuoroissa esiin nousi myös Pohjoismaisen ministerineuvoston vihreän kasvun verkoston kolme laajaa selvitystä tekstiilikierrätyksen tilaan ja tulevaisuuteen liittyen. Selvitysten mukaan Pohjoismaissa muodostuu vuosittain yhteensä noin 350 000 tonnia poistotekstiiliä, joista noin 120 000 tonnia kerätään. Tekstiilikierrätyksessä nähtiin paljon potentiaalia ympäristövaikutusten minimointiin, sekä kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseen. Moni tapahtuman osallistuja tuli kiinnostuneena juttelemaan kanssamme Telaketjusta. Esittelemämme tekstiilikierrätyksen kansallinen arvoketju sai kiitosta ja samalla saimme muutamia uusia kontakteja muun muassa Ruotsista ja Virosta. Joku taisikin kommentoida, että miksi valtioiden rajojen pitäisi määrittää raja-aidat tällaiselle laajalle verkostolle.

Kiertotalouden pullonkaulat Pohjoismaissa

Nordregio on juuri julkaissut selvityksen, jossa tutkittiin millaisia haasteita yritykset kohtaavat vihreään talouteen siirtymisessä Pohjoismaissa ja toisaalta millaisia toimia kaivataan haasteiden voittamiseksi. Yhdeksi tärkeimmistä haasteista nostettiin sektoreiden sisäisten ja välisten verkostojen puute. Juuri sen vuoksi Suomessa on lähdetty nyt rakentamaan koko maan kattavaa tekstiilikierrätyksen arvoketjua, joka ylettyy tekstiilien keräyksestä aina loppukäyttäjään saakka. Ainoa keino onnistua on kehittää koko arvoketjua yhtä aikaa. Sillä ilman kerättyä tekstiilimateriaalia hyödyntäminen ei onnistu, ja ilman hyödyntäjiä tekstiilien kerääminen ja lajittelu on turhaa.

Muiksi haasteiksi mainittiin muun muassa markkina-avausten vaatimat suuret investoinnit sekä yksinkertaisten ja halpojen teknologioiden priorisointi kiertotaloutta rakennettaessa. Nämä molemmat haasteet koskevat myös suoraan tekstiilikierrätystä. Mainittujen pullonkaulojen korjaamiseksi Nordregion tutkimusryhmä ehdotti laajempaa pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi erilaisten demojen kanssa, jotta alueella saataisiin tehtyä nopeammin investointeja kalliisiin teknologioihin.

Illan inspiroivin puhuja oli ehdottomasti teollisiin symbiooseihin erikoistunut tutkija Mats Eklund Ruotsista. Hän painotti puheenvuorossaan erityisesti sosiaalisten prosessien merkitystä teollisia symbiooseja rakennettaessa. Tämä koskee myös Telaketjun kaltaisen arvoketjun onnistunutta koordinointia. Hänen mukaansa kasvotusten tapahtuvilla kohtaamisilla on merkittävä rooli onnistuneen yhteistyöverkoston rakentamisessa. Telaketjun alkumetreillä ollaan myös tartuttu tähän haasteeseen ja lähdetty ratkomaan sitä miten sosiaaliset prosessit ja sisäinen sekä ulkoinen viestintä tullaan rakentamaan. Virtuaaliset alustat eivät voi koskaan täysin korvata aitoja kohtaamisia ihmisten välillä.

Oliko artikkeli kiinnostava? Jaa se somessa: facebook twitter linkedin