Topinpuistosta poikkeuksellisen kiinnostava kumppani
18.9.2018 | Mari Saario, Liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting
Olen saanut olla mukana seuraamassa Topinpuiston kehittymistä vuodesta 2015 alkaen. Tällöin Turun ammattikorkeakoulun Inka Nyt! Innovaatioklusteri‐hankkeessa laadittiin alueen kokonaissuunnitelma, avattiin kotisivut www.topinpuisto.fi ja kartoitettiin kumppaneiden kiinnostusta alueeseen.
Nyt on vuosi 2018 ja paljon on tapahtunut, Topinpuisto porskuttaa eteenpäin. Arjen toimintaa määrittävät kiertotalouskeskuksen alueelle jo sijoittuneiden, jätehuolto- ja kierrätyspalveluja ja energiaa tarjoavien yritysten lisäksi vahva panostus kiertotalouden kehittämis- ja innovaatiotyöhön. Kumppaniorganisaatioita on nyt 15. Verkostoon kuuluu yrityksiä, julkisia kehittämisorganisaatioita ja kuntien omistamia yhtiöitä.
Topinpuisto on monessa mukana ja toimii tällä hetkellä Circhubs- ja Telaketju-verkostoissa, joista viimeksi mainittu kokeilee ja toteuttaa erityisesti postotekstiilien kiertotaloutta. Käytännön hankeideoita on tuotettu lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) ja muiden kumppaniorganisaatioiden, kuten esimerkiksi yrityskehittämö Bastun toiminnan kautta.
Tämän tekemisen kautta on alkanut hahmottua, mitä Topinpuisto oikeastaan on. Nimi kuvaa sekä kasvavalla kaupunkialueella sijaitsevaa teollisuusaluetta, että kansallisesti merkittävää esimerkkiä kiertotalouden ympärille luodusta toimijaverkostosta. Hyvä brändi on idulla ja edelleen kasvatettavissa.
Lounais-Suomen Jätehuolto toteuttaa tehtävää kansalaisten tiedottamisesta oikeasta lajittelusta. Kiertotalous tarvitsee myös kierrätystä ja syntypaikkalajittelua.
Gaia Consultingissa olen kollegoideni kanssa tutkinut ja kehittänyt teollisuuspuistoja Suomessa ja maailmalla. Keskeinen menestystekijä on alueen ja sen toimijoiden muodostama ekosysteemi, jossa yritykset toimivat vuorovaikutuksessa keskenään[1]. Jokainen toimija tunnistaa itse parhaat vuorovaikutuksen tavat ja mahdollisuudet, mutta samalla rakennetaan koko ekosysteemin lisäarvoa. Hyödyt yhteistyöstä kertyvät yksittäisille toimijoille, arvoverkon asiakkaille, kumppaneille ja sijaintipaikkakunnalle. Toiminta saa yleensä etua operaattorista, joka katalysoi ja koordinoi toimintaa yhdessä määritettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Niinpä oli mahtavaa päästä keväällä 2018 jälleen Topinpuistoon, tällä kertaa vetämään kasaan verkoston yhteistä strategiaa. Työn fokus on kahtalainen: löytää merkitystä sekä Topinpuiston kiertotalouskeskukselle että osaajaverkostolle, sekä sen nykyisille että tuleville kumppaneille. Tuloksina ovat tavoitteet ja linjaukset Topinpuiston toiminnalle, jotka konkretisoituvat yhteisenä, jaettuna arvolupauksena ja tavoitteina. Lisäksi työssä sovitaan yhteisen brändityön suuntaviivoista, testataan arvolupausta muutamien uusien yhteistyökandidaattien kanssa ja pohditaan paras malli operaattorille.
Ekosysteemin kehittäminen ja pyörittäminen vaatii resursseja. Operaattori tai muu vastaava yhteisen toiminnan koordinointi maksaa, joten sen hyötyjen pitää olla osoitettavissa. Maailmalla rahoitusmalli on yleensä monikanavainen ja muodostuu esimerkiksi palvelumaksuista, jäsenmaksuista, julkisesta rahoituksesta, hankerahoituksesta ja jopa operaattorin itsensä ulkopuolisille kaupallistamista tuotteista ja palveluista.
Strategian ensimmäinen versio. Jokaisen toimijan kanssa vietettiin oma työtunti, jonka tuloksia kerrytettiin kohti yhteistä strategista näkemystä.
Strategiatyö on nyt käynnissä ja tulokset valmistuvat loppuvuoden 2018 aikana. Tulokset julkistetaan käyttöön kaikille toimijoille. Ensimmäiset versiot ovat jo valmiina ja seuraavaksi niitä koeponnistetaan uusien kumppanien kanssa.
Toiminnan reunaehtona on luonnollisesti itse kiertotalouskeskuksen alue ja sen kasvu, jota Turun kaupunki ja naapurina oleva Kaarinan kaupunki määrittelevät tonttipolitiikalla ja maankäytöllä. Vanhalla Topinojalla on sekä historiallista painolastia että läsnäolon oikeutus sellaisena alueena, jossa toiminta saa aiheuttaa vaikutuksia. Tämä on iso vahvuustekijä, koska kiertotalouskin aiheuttaa melua ja vaatii materiaalien kuljettamista ja käsittelyä. Tällaisia alueita ja osaamista tarvitaan mahdollistamaan kiertotalouden toteutumista Turun seudulla. Toisaalta Lounais-Suomen Jätehuollolla on omat lakisääteiset tehtävänsä jätehuollon toteuttajana ja kansalaisten tiedottajana, tämä yhteys muodostaa myös kiinnostavan mahdollisuuden tavoittaa kansalaisia ja saada heitä mukaan kiertotalouden rakentajiksi.
Topinpuiston tuleva arvolupaus korostaa kiertotalouden kokeiluja, yhteistä avointa kehittämistä ja pilotointia – sekä alueella että sen osaajaverkostossa. Tavoitteena on toiminta, joka on vastuullista, ympäristöä kunnioittavaa ja noudattaa kestävän kasvun periaatteita. Tästä ajattelusta lupauksesta syntyy kilpailuetu, joka houkuttelee uusia asiakkaita, kumppaneita, uusia toimijoita verkostoon ja tulevaisuudessa myös kiertotalouskeskuksen alueelle. Topinpuisto tuo kiertotalouden osaamista yhteen ja tuotteistaa sitä käytäntöön.
Paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Topinpuistossa on tekemisen meininki.
Mari Saario
Liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting
mari.saario@gaia.fi
[1] Esim. Selvitystyö Tulevaisuuden yrityspuistosta, Gaia Consulting 2017
