Kestävän kehityksen kartalla – yrityksen kokemuksia ja näkemyksiä
16.12.2025
Topinpuiston yritykset sekä kiertotalousverkoston yhteistyön ja osaamisen kehittäminen olivat tarkastelun kohteena Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin Sustis-opintojaksolla, jossa opiskelijat ratkoivat ryhmissä eri organisaatioiden haasteita liittyen kestävään kehitykseen. Toinen ryhmä pohtii blogissaan kestävän kehityksen arvoa liiketoiminnassa ja projektityötaitojen merkitystä. Opiskelijoiden ja yrityksien välinen yhteistyö on myös tarkastelun kohteena.
Kestävä kehitys on aiheena paljon esillä ja ehdottomasti tie menestykseen tulevaisuudessa. Selvitimme, miten yritys itse kokee kestävän kehityksen merkityksen ja sen näkökulmat toiminnassaan. Onko kehityskohteita helppo huomata vai joko kaikki voitava on tehty?
Kestävästä kehityksestä puhutaan jatkuvasti ja se saattaakin ajoittain tuntua itsestäänselvyydeltä. Iso osa yrityksistä onkin jo ottanut käsitteen osaksi strategiaansa sekä perustelee toimintansa paremmuutta markkinoilla aina vain luovemmilla ratkaisuilla. Kestävyydellä yritys saavuttaa markkinoilla kilpailuetua, jota vie merkittävästi eteenpäin teknologian kehitys ja digitalisaatio. Muutoksilta ei vältytä myöskään tulevaisuudessa, joka vaatii muutoshalukkuutta ja investointeja. (Palosaari 2020.) Onkin tärkeää jatkuvasti havainnoida ja kartoittaa yrityksen toimintaa, jotta kehityskohteet, haasteet ja onnistumiset voidaan havaita.
Isona osana kestävää kehitystä on vastuullisuus, jonka perusajatuksena on turvata ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus myös tuleville sukupolville. Yrityksen liputtaessa vastuullisuuden periaatteiden puolesta, sen koko toiminnan ja henkilöstön on allekirjoitettava vastuullisuuden periaatteet. Näiden lisäksi painotetaan myös koko sidosryhmien verkoston merkitystä. (Nieminen 2025, 28–31.) Tämä tarkoittaa sitä, että jos yksi ratas jumittuu, koko ketju pysähtyy.
Suurimman osan yrityksistä ymmärtäessä tulevaisuuden suunnan ja kestävyyden mahdollistaman lisäarvon, myös asiakkaat arvostavat vuosi vuodelta enemmän yritysten vastuullisia toimintatapoja, hinnan ja laadun lisäksi. Teknologia ja sosiaalinen media on mahdollistanut yritysten taustojen tutkimisen sekä tiedon leviämisen laajalle, kun epäkohtia löytyy. Nyt myös pankit edellyttävät yritykseltä aiempaa kestävämpää liiketoimintaa. (Seppälä n.d.) Tämä vaikuttaa suuresti yrityksien tulevaisuuden näkymiin. Siltä, miltä yritys ulospäin näyttää, voidaankin vaikuttaa juuri oman toiminnan tuntemisella ja jatkuvalla toiminnan kehittämisellä.
Topinpuisto – yritysten toiminnan taustalla
Opiskelijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on avainasemassa, kun rakennamme kestävää tulevaisuutta. Osana Turun ammattikorkeakoulun SUSTIS-opintojaksoa toteutimme toimeksiannon Lounais-Suomen Jätehuollolle. Tehtävänämme oli kartoittaa Kuusakoski Oy:n kiertotalouden nykytilannetta ja kehitystarpeita sekä ideoida sisältöä tulevaan Topinpuisto-päivään. Projekti antoi meille mahdollisuuden oppia kiertotaloudesta käytännössä ja tarjota yrityksille tuoreita näkökulmia.
Aloitimme projektin suunnittelemalla Topinpuisto-päivän sisältöä. Pohdimme tapahtumalle sopivaa teemaa, puheenvuoroja ja ohjelmaa. Ehdottamamme ohjelma rakentuu seuraavasti:
Avauspuheenvuoroissa Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tuo esiin Topinpuiston toimintaa ja Kuusakoski kertoo alueellisesta yhteistyöstä yrityksen näkökulmasta. Iltapäivän puheenvuoroissa Turun AMK:n lehtori ja Turun Tiedepuiston edustaja käsittelevät yhteistyön, jatkuvan kehityksen ja verkostojen merkitystä kiertotalouden tulevaisuudessa.
Puheenvuorojen väliin sijoitamme verkostoitumislounaan, jonka tarkoituksena on syventää vuoropuhelua ja tukea yhteistyön kehittymistä eri toimijoiden kesken. Päivän päätteeksi ehdotamme Topinpuiston sosiaalisen median kanavien julkaisua, jotta yhteydenpito ja tiedottaminen olisi helppoa myös tapahtuman jälkeen.
Topinpuistopäivän suunnittelun kautta opimme tapahtuman suunnittelua ja budjetointia, kestävä kehitys huomioiden. Yhteistyö teemana näkyy koko Topinpuisto-päivän suunnitelmassa alusta loppuun saakka, joka mielestämme tukee tulevaisuuden tavoitteita. Tapahtuman ideointi pohjautui ennakkotietoihin, mutta sai teeman mukaisesti uuden rakenteen.
Kestävän kehityksen nykytila yrityksillä
Nykytilanteen kartoittamiseksi olimme yhteydessä Kuusakoskeen, yhteen Topinpuiston alueen yrityksistä. Kuusakoski on kiertotalouteen erikoistunut perheyritys, joka tekee liiketoimintaa 19 paikkakunnalla ja kuudella eri toimialalla elektroniikasta metsäteollisuuteen. Haastateltavina olivat vastuullisuus- ja elinkaariasiantuntija Sara Tikka sekä Turun palvelupisteen päällikkö Esa Nikkanen.
Haastattelun aiheina olivat Kuusakosken kestävän kehityksen nykytilanne, kehitystarpeet ja haasteet sen edistämiselle. Myös mahdollisuudet opiskelijoille ja yhteistyölle oppilaitosten kanssa olivat aiheina. Alle on koottu haastattelun kiinnostavimmat löydöt.
Vaikka Kuusakoskella on tehty edellisvuosina näyttäviä puhtaan siirtymän investointeja, kuten uudet kierrätyslaitokset kylmälaitteille ja komposiiteille Hyvinkäällä, tällä hetkellä kehitys keskittyy jokapäiväiseen toimintaan. Näkyvä esimerkki tästä on pihatoimintojen, kuten materiaalikoneiden ja leikkurien, sähköistäminen. Sähköistämällä toimintaa saadaan usein kaksinkertainen hyöty: päästöt pienenevät ja tehokkuus kasvaa. Kuten Esa Nikkanen asian sanoo, ”pyörä on vaikea keksiä uudestaan, mutta sen hienosäätöä voi tehdä loputtomiin”.
Kuusakoski pyrkii kehittämään prosessejaan jatkuvasti tavoitteenaan saada jätteestä raaka-aineita yhä tehokkaammin. Toisaalta tavoitteena on myös kierrätysraaka-aineiden jalostaminen yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi tuotteiksi – mahdollisimman pienin päästöin.
Kuusakoski tarjoaa vuosittain kesätyöpaikan kymmenille nuorille tai opiskelijoille. Valtaosa kesätyömahdollisuuksista on tuotantotyön parissa yhtiön kierrätystehtaalla Heinolassa. Lisäksi 111-vuotiaalla yrityksellä on useita työntekijöitä, jotka ovat aikanaan tulleet taloon opinnäytetyöntekijöinä, ja sittemmin työllistyneet.
Projektin onnistuminen ja merkitys opiskelijoille
Kokonaisuudessaan projekti onnistui hyvin ja asetetut tavoitteet saavutettiin aikataulun mukaisesti. Yrityksien omat arvot, asenteet ja näkökulmat määräsivät projektin suunnan sekä toteutustavan. Opiskelijoina ymmärsimme tuottavamme työn eräänlaisena tilaustyönä, joka on täytettävä yrityksen antamat vaatimukset ja aikataulun. Tapahtuman suunnittelu oli luovaa ja kehittävää, mutta haastattelu puolestaan antoi mahdollisuuden päästä yrityksen toiminnan sisälle; aitoa kontaktia ei voi korvata tutustumalla yrityksen verkkosivuihin. Haastavana näimme projektin moniulotteisuuden, sillä samaan aikaan usea ihminen hoitaa erilaisia projektin osia, kuitenkin huolehtien sen yhtenäisyydestä.
Nyt ja tulevaisuudessa kestävyyden merkitys on suuri. Se on kilpailuvaltti, joka karsii markkinoilta vanhanaikaiset ja uusiutumattomat yritykset. Muutosten tekeminen ja toiminnan kehittäminen vaatii hyvän strategian ja resursseja, jotka vaativat paljon panostusta. Mielestämme aina voi kehittyä ja siksi toiminnan kartoittaminen on erityisen tärkeää. Kehittämistarpeita voi olla vaikea huomata arjessa, siksi tulevaisuuden osaajat eli opiskelijat, ovat tärkeänä tekijänä viemässä tietoa ja uusia näkökulmia työpaikoille.
Kirjoittajat Kääntö Henna, Nieminen Eemi, Oinas Emilia, Paananen Elias, Prüfer Sofia, Roivas Niika, Siltala Janette & Sulin Janne liiketalouden- ja tekniikanalan opiskelijat Turun ammattikorkeakoulusta.
Lähteet:
Nieminen, S. 2025. Hyvä hankinta – kestävä bisnes. Helsinki: Alma Insights. Viitattu 19.11.2025. https://bisneskirjasto.almainsights.fi/teos/FAIBCXFTEB#avaa%20ja%20n%C3%A4yt%C3%A4/kohta:Hyv((e4)((20)hankinta,((20)kest((e4)v((e4)((20)bisnes
Palosaari, R. 2020. Kestävän kehityksen huomioiminen yritystoiminnassa. Oulun Yliopisto. Viitattu 19.11.2025. https://www.oulu.fi/fi/blogit/kerttu-saalasti-instituutin-blogi/kestavan-kehityksen-huomioiminen-yritystoiminnassa
Seppälä, J. n.d. Kestävän kehityksen vaikutuksia yritysten toimintaan. Fellowmind.fi. Viitattu 19.11.2025. https://www.fellowmind.com/fi-fi/ajankohtaista/kestavan-kehityksen-vaikutuksia-yritysten-toimintaan/
BECOME-hankkeessa vahvistetaan koulutuksen ja työmarkkinoiden toimijoiden välistä yhteistyötä luomalla kiertotalouden osaamista jakavia oppimisyhteisöjä. Lue lisää tästä.
Funded by the European Union. Erasmus+, EU Solidarity Corps under grant agreement No101140141 Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA). Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.
