Miksi kiertotaloussparraus kannattaa?

15.9.2021 | Anne Raudaskoski

Topinpuistolla on tärkeä rooli alueellisena kiertotalouskeskuksena ja kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittäjänä. 

Yksi kehittämisen toimintamalli on kiertotaloussparraus yrityksille. Ennen kuin kerrotaan tarkemmin kevään aikana sparratuista yrityksistä, on hyvä selventää mistä sparrauksessa on oikein kysymys.  

Sparraus lähtee liikkeelle aina yrityksen tahtotilasta kehittää toimintaa kiertotalouden mukaiseksi. Tämä onkin ainoa kriteeri, joten sparraus sopii kenelle tahansa yritykselle kokoon tai toimialaan katsomatta.  

Yrityksen tarpeet ja erityiset kehityskohteet voivat olla määriteltyjä jo etukäteen, tai ne voidaan määritellä sparrauksen ensimmäisessä kartoitusvaiheessa. 

Kartoitusvaiheessa yrityksen edustajia haastatellaan, käydään mahdollisuuksien mukaan paikan päällä visiitillä (korona-aikana videovierailut!) ja pyritään lisäämään ymmärrystä sekä yrityksen nykytilasta & suunnitelmista, tarpeista ja alakohtaisista mahdollisuuksista ja haasteista.  

Kartoitusvaiheen jälkeen edetään kehittämisvaiheeseen, jossa ensin ideoidaan ja sen jälkeen valitaan käyttökelpoisimmat ajatukset. Jotta ideointivaiheesta saadaan mahdollisimman rikas, ”the more the merrier” eli enempi on parempi -sanonta on hyvä ohjenuora. Kun paikalla on sekä ihmisiä joilla on päätöksentekovalta että operatiivisen tason edustajia eri puolilta yritystä, on kehitysideoiden eteenpäin meno kaikista todennäköisintä.  

Yhteenvetovaiheessa fasilitaattori valmistelee toimintasuunnitelman, joka käydään läpi asiakasyrityksen kanssa. Lisäksi pyritään varmistamaan, että asiakkaalla on kaikki tarvittava tietotaito täytäntöönpanoa varten.  

Sparraus on siis hyvin konkreettinen ja ketterä liiketoiminnan tai tuotteen/palvelun kehittämismetodi yhdistettynä kiertotalousymmärryksen lisäämiseen.  

Kolme case-yritystä: Kaivoasema, Ekotori ja Kiertomaa 

Kiertotalouden konsultointiyritys Ethica sai sparrattavakseen kolme Topinpuiston verkoston yritystä.  

• Kaivoasema, joka huolehtii kaivoihin kerääntyneestä (esim. hiekat, rasvat, öljyt) jätteestä 
• Turun Ekotori ottaa vastaan ja myy käytettyjä tavaroita pidentäen näin tavaroiden käyttöikää 
• Kiertomaa on kehittänyt digitaalisen kauppapaikan ylijäämämaiden hyödyntämiseen 

Kaivoaseman sparraus toteutettiin alkuvuodesta ja sen keskiössä oli liiketoiminnan laajentaminen ja jätteiden vastaanoton kehittäminen. 

Kaivoaseman toimitusjohtaja Seppo Jortikka kiteyttikin sparrauksen olleen antoisa – paitsi kehittämisideoiden – myös työskentelytavan puolesta: ”Kiertotaloussparraukseen osallistuminen oli aivan uudenlainen kokemus yrityksellemme. Vanhan koulukunnan yrittäjänä liiketoiminnan kehittämistä tehdään jatkuvasti omissa ajatuksissa. On tärkeää saada siirrettyä nämä ajatukset ja suunnitelmat paperille ja kehittää niitä yhdessä asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa”.  

Turun Ekotorin työpajat keskittyivät Topinojan lajitteluasemalla sijaitsevan kierrätyskontin toimivuuden parantamiseen. Sparrauksessa tuotettiin laajasti kehitysideoita tuotteiden, palveluiden ja asiakasprofiilien näkökulmista, jotka jalostettiin konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi. 

Sparraukseen osallistunut Ekotorin lähiesimies Pinja Keinänen totesi, että ”kiertotaloussparraus antoi mahdollisuuden keksiä villejäkin ideoita siitä, mitä Ekotorin toiminta voisi tulevaisuudessa olla. Yhteiskunnan liikkuessa yhä vahvemmin kohti kiertotaloutta on kierrätyskeskuksenkin pysyttävä vahvasti perässä. Tähän tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa”.  

Kiertomaa halusi sparrauksen avulla jatkokehittää digitaalista palveluaan. Erityisenä fokuksena oli käyttäjäkokemuksen parantaminen ja tunnettuuden lisääminen. Asiantuntijanäkemysten lisäksi Kiertomaa sai runsaan kattauksen käyttäjäkokemukseen liittyviä konkreettisia ehdotuksia asiakasnäkökulmasta, joiden avulla palvelua on helppo lähteä viemään eteenpäin. 

Toimitusjohtaja Päivi Laakso koki sparrauksen näin: ”Sparraus oli Kiertomaalle uudenlainen tapa lähestyä toimintamme kehittämistä. On hyvä tarkastella oman yhtiön toimintaa ulkopuolisen silmin ja katsoa, minkälaisia ajatuksia se herättää”.  

Anne Raudaskoski

Kirjoittaja on Ethican Head of Consulting ja toinen perustaja. 

Kiinnostuitko sparrauksesta? Lue lisääja tutustu Topinpuistossa toteutettuihin sparrauksiin täältä.

Kiertotaloussparraukset toteutettiin osana 6Aika: ILPO-hanketta.

Oliko artikkeli kiinnostava? Jaa se somessa: facebook twitter linkedin